Author Archives: admin

Polkujuoksu Ylläksellä – Kylältä kylälle haastaa kovemmankin menijän

Polkujuoksu Ylläksellä - Reitti kylältä kylälle haastaa kovemmankin menijn

719m korkeuteen nouseva Ylläksen tunturi on Suomen mittapuulla iso mäki, ja juuri siksi sen seudut ovat polkujuoksijoille optimaalinen paikka nauttia lajin lumoista. Alueen seitsemän tunturia tarjoavat haastetta suurilla nousulukemilla ja esimerkiksi Aakenuksen kaukaisempi sijainti takaa, että kilometrejäkin kertyy erämaan syövereissä. 

Hiljaiset erämaapolut neulaspinnalla ovat sitä parasta Lappia, mutta aivan Äkäslompolon kylästä lähtee yksi haastavimmista reiteistä, joita tunturit tarjoaa – kylältä kylälle. Reitti ei ole matkaoppaissa, vaan se pitää tietää, jotta sen haasteista pääsee nauttimaan. Haastava, kaunis ja monipuolinen reitti lähtee Äkäslompolon kylästä. Ensimmäinen kohde, johon tulee suunnistaa on Kellostapulin reunaa nouseva varkaankuru, jossa menee muutaman kilometrin mittaiset pitkospuut. Puisia pitkoksia on ilo juosta, mutta koko ajan jyrkkenevä nousu tuo haastavuutta menoon. Varkaankurun luonto on vihreää ja henkii satumetsämäisiä elementtejä puron solistessa ja saniaisten hallitessa maisemaa. Kurun yläosassa on laavu, jossa voi pitää pikaisen tauon. Laavulta matka jatkuu kohti Ylläksen huippua. Polku, joka lähtee Varkaankurun laavulta saapuu nopeasti Jokerikuppilalle, joka on pieni rinnekahvila rinteiden alaosassa. Siitä nousu alkaa jyrkentyä matkan jatkuessa kohti Ylläksen rinteessä menevää tietä. Tielle päästyä alkaa haastava osuus kohti huippua ja nousukulma on välillä jopa tukalan jyrkkä. Tie vie 719m korkean Ylläksen huipulle muutaman mutkan kautta, joten navigointi on helppoa. Ylläksen päältä avautuu tyylikäs maisema Ylläsjärven puolelle, jossa näkyy havumetsää, järviä ja soita silmän kantamattomiin. Huipun kahvilalta näkyy alhaalla Ylläsjärvi, jonne matka jatkuu. Oikealta lähtevät rinteet on paras väylä alas, sillä siellä rakkakiveä on vähiten ja alusta juostavaa. Rinteitä on helppo lasketella alas hissien ala-asemalle, jossa on hotelli, kauppoja ja ravintoloita. Ylläsjärven puolen elämä keskittyy pitkälti tänne, joten tässä on hyvä paikka kääntyä takaisin. Matkaa voi myös jatkaa Eelin kaupalle asti latu-uria, jolloin matkaa tulee kokonaisuudessaan yli 30km, kun tämä versio kerryttää GPS-mittariin reilun 20km lenkin. 

Ylläsjärven puolen rinnekeskuksessa siis käännös ja nenä taas kohti Ylläksen huippua. Rinteiden oikeasta laidasta lähtee vaellusreitti, joka kulkee Ylläksen huipun ja Keskisenlaen välistä. Reitti menee ensin tunturikuusikossa, mutta pian muuttuu puuttomaksi tunturimaisemaksi. Selän takana aukeaa hieno maisemalinja, joten nousussa kannattaa kääntää katse myös taakse. Polku on hyvin juostavaa ja nousu “armollinen”. Huippujen välissä on lyhyt tasainen sektori, jonka jälkeen alkaa lasku kohti Äkäslompoloa. Alkuun samaa tuttua reittiä Jokerikuppilalle, josta kurvataan kohti luontokeskus Kellokasta. Kellokaan takapihalta vielä vaelluspolku alle ja viimeiset kilometrit vauhdikkaasti Äkäslompoloon. 

Kokonaisuudessaan reitti on noin 20km ja nousumetrejä kertyy 800. Maisemat ovat upeat, luontotyyppi vaihtuu monta kertaa ja alusta kengän alla on asfalttia, soraa, kiveä, puuta, hiekkaa yms. Jos hakusessa on haastava polkujuoksu reitti, nin kylältä kylälle on yksi parhaita, mitä Ylläs tarjoaa. 

   -Kiireen rajan tuolla puolen-

Pyöräile Äkäskerolla – hiljaisempi tunturi huikeilla maisemilla

Pyöräile Äkäskerolla - Hiljaisempi tunturi huikeilla maisemilla

Suora hiekkapolku, tunturimaisema kolmeen suuntaan ja aurinko pilkottaa horisontin takaa. Äkäskerolla tunnet olevasi Lapissa, sillä maisemat laittavat parastaan ja tuntureita näkyy kilometrien päähän. Hieman kaukaisempi sijainti ja jyrkähkö nousu huipulle karistavat isoimmat turistilaumat, joten yleensä koko tunturi on vain sinun käytössäsi. 

Paras paikka lähteä valloittamaan Äkäskero on Peurakaltio, jonne auton saa kätevästi parkkiin. Matkaa Ylläkseltä tulee n. 20km, joten pidempään liikkeellä olevat voivat ajaa Ylläkseltä asti. Heti Peurakaltiolta lähdettäessä alkaa pitkä ja suhteellisen jyrkkä nousu, joka vaatii pyörän taluttamista jonkun aikaa, sillä jyrkkyys on Suomen mittapuulla suuri. Kuitenkin heti jyrkimmän kohdan jälkeen nousu loivenee ja muuttuu helposti ajettavaksi nautinnolliseksi poluksi, josta alkaa näkyä tyylikästä tunturimaisemaa molemmilla puolen polkua. Tätä jatkuu muutama kilometri, jonka jälkeen alkaa vauhdikas lasku. Laskussa risteyksessä pitää valita jatkaako suoraan kohti Mustakeroa vai kurvaako Äkäskeron erämaahotellin suuntaan. Molemmat laskut ovat vauhdikkaita ja mukavia lasketella alas. Äkäskeron hotellin kautta voi tehdä lenkin ja ajaa tunturin reunaa takaisin Peurakaltioon, kun taas Mustakero on janareitti ja takaisin on tultava samaa reittiä. 

Kokonaisuudessaan Äkäskeron valloitus on hieno reitti pyöräillä, juosta tai kävellä ja nähtävää riittää lyhyelle tai pidemmälle retkelle. 

 

-Kiireen rajan tuolla puolen-